Täältä tullaan Unkari!

Tänä aamuna lähdimme matkaan jopa aiemmin kuin olimme suunnitelleet. Transportterin tankkaaminen oli aamun ensimmäisiä tehtäviä. Ensimmäinen huoltoasema osoittautui hieman liian eksoottiseksi valinnaksi käsin pumpattavine bensapumppuineen. Joten matka jatkui kohden seuraavaa huoltoasemaa, joka näytti jo huomattavasti luotettavammalta. Tankkasimme Transportterin tankin täyteen ja laskua kertyi jotain 450 slotia. Menimme sisälle maksamaan ja myyjä alkoi heti kertoa meille Puolan kielellä, että pankkikortit eivät toimi tänään. Yritimme kertoa, että meillä ei ole kyllä niin paljon käteistä rahaa. Mitäs nyt tehdään? Eurot? Myyjä ei huolinut euroja, vaan alkoi neuvoa meille tietä pankkiautomaatille. Kukaan meistä ei tajunnut piirroksesta halaistua sanaa! Kaikki mahdolliset slotit, joita vain löysimme kasaan ja myyjä laski setelit… lopulta ilmoitti, että jos hän saa vielä 35€, niin olemme sujut. 35€ siis tiskiin ja pääsimme jatkamaan matkaamme. 

Seuraava pysähdys olikin sitten Slovakian puolella. Slovakiasta kävimme hyvällä slovakian kielellä ostamassa moottoritie Vignettit autoihin. Myyjä ei puhunut yhtään englantia, emmekä me slovakiaa, mutta tarrat saimme silti tuulilasiin. Nyt on transportterin ikkunassa tarroja niin, että yhteen kulmaan kun vielä saadaan joku tarra liimattua, niin kaikissa kulmissa on moottoritietarra. Slovakia vilisi silmissä ohi, kun suuntasimme Unkariin. Niin vain kävi, että ennen kuin kunnolla huomasimmekaan, olimme jo Unkarin puolella. Kuskit olivat autoissa vaihtuneet. Sami ajoi Focusta, jossa isä oli kartanlukijana, minä sen sijaan ajoin transportterilla perässä ja äiti otti valokuvia. Pakko sanoa, että vaaleansininen Focus hukkuu muuhun automassaan punaista transportteria helpommin. Toisinaan oli jopa vaikea nähdä, missä ne miehet ajeli 130km/h! Perässä pysyttiin kuitenkin ja perille päästiin turvallisesti, vaikka vauhti välillä hirvittikin.

Majapaikassa meillä on tällä kertaa yhteinen asunto, keittiönurkkauksella. Koirille on asunnossa hyvin tilaa ja ympäristö on rauhallinen. Ensimmäisenä meille esiteltiin paikan lemmikit, jotka eivät tällä kertaa olleet kissoja kuten Bauskassa, vaan fasaaneja. Fasaaneja on pihapiirissä kuulemma neljä… Niitä tarvitsee ilmeisesti olla neljä vielä senkin jälkeen kun me olemme lähteneet?! Koirien kanssa löysimme hyvän kävelyreitin, jota olisi voinut jatkaa pidemmällekin. Kävelyreitti menee aivan Suzukin autotehtaan takapihalla… Pihassa parkissa on tuhansia pieniä Suzuki autoja! Tescon iso marketti on aivan vieressä. Ja kyllä nämä koirat aiheuttavat ihmetystä täälläkin päin maailmaa. Moni pysähtyy sanomaan jotakin tai sitten he huutavat vain ”Oooo”.

Huomenna on lepopäivä ja ajattelimme lähteä junalla Budapestiin. Junarata kulkee aivan majapaikan vieressä ja juna-asema on 400m päässä. Saas nähdä mitä siitäkin matkasta tulee.