Edellisenä iltana taisteltuamme punkkien kanssa, ei meinannut uni oikein tulla. Koirien kanssa hoidettiin jo tutut aamurutiinit ja sitten valmistautumaan päivän koitokseen. Ajattelimme tosiaan, että viemme aamulla teltan autolla leirintäalueelle ja haemme koirat kävellen asunnolta. Yllätykseksemme huomasimme, että leirintäalueen pysäköinti kattaakin koko leirintäalueen ja saimme auton aivan kehän laidalle. Näin ollen auto tönötti kehän laidalla koko päivän ja me kävelimme koirien kanssa edes takaisin asunnon ja näyttelypaikan väliä.
Meillä oli tuomarin muutos ja tuomarinamme toimikin Kroatian kennelliiton puheenjohtaja Damir Skok. Oikein mukava tuomari ja kertoi kokoajan mitä koira sai ja kenet hän haluaa seuraavaksi kehään. Koska auto oli aivan kehän laidalla, saimme laitettua esitetyt koirat autoon ja ottaa uuden tilalle. Kun olin menossa Awan kanssa kehään tuomari pyytää minua hakemaan uroksen ROP kehää varten. Hetken aikaa meni hämmästellessä, kunnes tuomari sanoi, että hän on hyvin pahoillaan, tuomariluettelossa ei ollut valioluokan narttua ollenkaan. Hän arvosteli Awan ja sitten meinasi loppua kädet kesken. Onneksi siinä samassa kehässä oli muitakin suomalaisia ja he ystävällisesti pitelivät Awaa kun Emil ja Ciia taistelivat rotunsa parhaan tittelistä. kehän jälkeen lähdimme etsimään toimistoa, tietenkin, kun olemme tottuneet menestyksestä saamaan palkintoja. Löysimme toimiston ja sieltä jonon, jossa ihmiset jonottivat arvostelujen ja pahvilappujen kanssa. No tottakai suomalainen menee myös jonottamaan, vaikkei tiedä edes mitä jonottaa. Kun rouva alkoi lyömään leimoja papereihin, kysyin mitä varten leimat ovat. Rouva selitti minulle, että jos haluamme hakea Kroatian valionarvoa, niin hakemuksen liitteenä lähetettävissä papereissa täytyy olla leima. Noniin, siinä meni taas kymmenen minuuttia ihan turhaan jonottamiseen. Eipä meille taida Koratian valionarvoon oikeuttavia sertejä kerääntyä tällä reissulla riittävästi.
Tulokset:
Emil: ERI1 SERTI CACIB
Ciia: ERI1 SERTI CACIB ROP RYP 3!!
Dodo: ERI2
Awa: ERI1 SERTI vara-CACIB
Kehän jälkeen vietiin koirat asunnolle ja käytiin itse syömässä. Sitten Ciian kanssa takaisin näyttelypaikalle odottelemaan ryhmäkehiä. Kaikki 10 ryhmän koirat olivat paikalla ryhmäkehässä, jotka sinne oli ilmoitettu (7 kappaletta). Kilpailua siis oli ja Ciia sijoittui hienosti kolmanneksi, vaikka meinasikin sännätä kehästä autolle.
Näyttelyn jälkeen vuorossa pakkaamista. Huomenna suoraan näyttelystä lähdetään kohti Italiaa. Toivottavasti siellä ei ole yhtä paljon punkkeja! Kesken pakkaamisen ovikello soi. Itse olin suihkunraikkaana yöpuvussa ja Sami meni avaamaan. Alakerran rouva oli leiponut meille kakkua! Nämä ihmiset ovat aivan uskomattoman ystävällisiä ja vieraanvaraisia! Ensimmäiset onnittelut menestyksestä tuli alakerran isännältä, joka tuli vastaan kun saavuimme näyttelypaikalta. Ihania ihmisiä!
Tänään Dodo vähän säikäytti meidät tänään, mutta tekstiviesti Suomeen rauhoitti mieltä ja vahvisti omiakin ajatuksia. Joten seurailemme Dodon vointia, joka vaikuttaisi olevan kaikesta huolimatta aivan hyvä.
Meillä oli tuomarin muutos ja tuomarinamme toimikin Kroatian kennelliiton puheenjohtaja Damir Skok. Oikein mukava tuomari ja kertoi kokoajan mitä koira sai ja kenet hän haluaa seuraavaksi kehään. Koska auto oli aivan kehän laidalla, saimme laitettua esitetyt koirat autoon ja ottaa uuden tilalle. Kun olin menossa Awan kanssa kehään tuomari pyytää minua hakemaan uroksen ROP kehää varten. Hetken aikaa meni hämmästellessä, kunnes tuomari sanoi, että hän on hyvin pahoillaan, tuomariluettelossa ei ollut valioluokan narttua ollenkaan. Hän arvosteli Awan ja sitten meinasi loppua kädet kesken. Onneksi siinä samassa kehässä oli muitakin suomalaisia ja he ystävällisesti pitelivät Awaa kun Emil ja Ciia taistelivat rotunsa parhaan tittelistä. kehän jälkeen lähdimme etsimään toimistoa, tietenkin, kun olemme tottuneet menestyksestä saamaan palkintoja. Löysimme toimiston ja sieltä jonon, jossa ihmiset jonottivat arvostelujen ja pahvilappujen kanssa. No tottakai suomalainen menee myös jonottamaan, vaikkei tiedä edes mitä jonottaa. Kun rouva alkoi lyömään leimoja papereihin, kysyin mitä varten leimat ovat. Rouva selitti minulle, että jos haluamme hakea Kroatian valionarvoa, niin hakemuksen liitteenä lähetettävissä papereissa täytyy olla leima. Noniin, siinä meni taas kymmenen minuuttia ihan turhaan jonottamiseen. Eipä meille taida Koratian valionarvoon oikeuttavia sertejä kerääntyä tällä reissulla riittävästi.
Tulokset:
Emil: ERI1 SERTI CACIB
Ciia: ERI1 SERTI CACIB ROP RYP 3!!
Dodo: ERI2
Awa: ERI1 SERTI vara-CACIB
Kehän jälkeen vietiin koirat asunnolle ja käytiin itse syömässä. Sitten Ciian kanssa takaisin näyttelypaikalle odottelemaan ryhmäkehiä. Kaikki 10 ryhmän koirat olivat paikalla ryhmäkehässä, jotka sinne oli ilmoitettu (7 kappaletta). Kilpailua siis oli ja Ciia sijoittui hienosti kolmanneksi, vaikka meinasikin sännätä kehästä autolle.
Näyttelyn jälkeen vuorossa pakkaamista. Huomenna suoraan näyttelystä lähdetään kohti Italiaa. Toivottavasti siellä ei ole yhtä paljon punkkeja! Kesken pakkaamisen ovikello soi. Itse olin suihkunraikkaana yöpuvussa ja Sami meni avaamaan. Alakerran rouva oli leiponut meille kakkua! Nämä ihmiset ovat aivan uskomattoman ystävällisiä ja vieraanvaraisia! Ensimmäiset onnittelut menestyksestä tuli alakerran isännältä, joka tuli vastaan kun saavuimme näyttelypaikalta. Ihania ihmisiä!
Tänään Dodo vähän säikäytti meidät tänään, mutta tekstiviesti Suomeen rauhoitti mieltä ja vahvisti omiakin ajatuksia. Joten seurailemme Dodon vointia, joka vaikuttaisi olevan kaikesta huolimatta aivan hyvä.
 |
| Emilille ostettiin CACIBin kunniaksi uusi lelu palkinnoksi :) |
 |
| Ciia ryhmäkilpailun kolmospallilla! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti